NRO 14. PERJANTAI 13.PÄIVÄ.


Yritä tässä nyt sitten meditoida, kun jännittää niin hitosti. Ei pysty kovin kauaa hengitellä syvään ja rauhallisesti. Nyt vedetään ihan vaan pintahenkosilla koko päivä. Puitteet olisivat kyllä kunnossa jos jonkinlaiselle fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, kun aurinko lämmittää, meri kimmeltää ja aallot liplattelevat kauniisti rantakallioihin.

Kännykkä, paperi ja kynä kulkevat taas kerran mukana joka paikkaan; laiturille, risusavottaan, terassille kahvikupin viereen. Soi jo. Miksi et jo soi? On yhtä aikaa toiveikas ja pelokas olo. Jaksan edelleen uskoa, että mutaatio löytyy, mutta entä jos ei?

Kello lähestyy jo kolmea ja sitten puhelin soi. Lääkäri esittelee itsensä ja alkaa saman tien pahoitella, ettei hän löydä tuloksia mistään. Hän on etsinyt jokaisen lokeron ja paperikasan. Hoitajat ovat viettämässä työhyvinvointipäivää ja sihteerit ovat jo lähteneet kotiin, joten heiltäkään ei voi kysyä neuvoa. Ei, nyt en enää kestä tätä odottamista enää yhtään päivää. Sitten muistan, että minulla on tallessa se HUS molekyyligenetiikan laboratorion numero. Ehdotan lääkärille, että voisiko hän ystävällisesti soittaa sinne nyt saman tien ja tiedustella tulosta. Hän ottaa numeron ylös ja lupaa soittaa minulle jonkin ajan kuluttua uudelleen.

———-

Minuutit tuntuvat tunneilta. Sydän hakkaa jossain henkitorven puolivälin paikkeilla ja hyvä etten jo varaa paperipussia viereen mahdollisen hyperventilaatiokohtauksen varalle.

Sitten hän soittaa uudelleen.

“Geenimutaatio on varmistunut, sinulla on mutaatio nimeltä ALK. Olet ALK positiivinen”, lääkäri ilmoittaa saman tien.

———-

Nyt en aivan heti muista milloin olisin viimeksi ollut näin onnellinen – en ehkä koskaan.

Yritän pitää itseni kasassa, jotta pystyn keskittymään lääkärin antamiin jatko-ohjeisiin. Aloitetaan alektinibi-lääkitys (kauppanimi Alecensa), jota otetaan suun kautta tabletteina aamulla kaksi 150mg tablettia ja illalla kaksi. Siinäkö se? Ei siis sytostaatteja eikä immunologista lääkitystä? Ei, niitä ei tarvita. Hän tekee B-lausunnon Kelaan, jotta minun ei tarvitse maksaa lääkkeestä 6000 euroa kuukaudessa, huh. Aika hoitajan vastaanotolle tulee jossain vaiheessa, sitten kuulen kaikesta tarkemmin. Seuraava kokovartalo-CT kuvaus on noin 3 kuukauden kuluttua.

———-

Tämä on lottovoitto, tämä on ihme! Luojan kiitos luotin intuitiooni ja uskalsin jarruttaa oikeassa kohdassa. Luojan kiitos jätin menemättä sen toisen lääkärin määräämiin hoitoihin ja pidin kiinni tämän lääkärin hoitolinjasta. Olen niin kiitollinen ja onnellinen.

Kyyneleet valuvat pitkin poskia, itken ja nauran.

Mies ja poika ovat mukana mökillä. He ovat kuunnelleet puhelua. Olin kuulema niin rauhallinen ja asiallinen, että heille jäi epäselväksi, löytyikö mutaatio vai ei. Löytyihän se. Voi tätä riemua. Laseihin siivut viskiä – nyt skoolataan.

Soitan tyttärelle, isälle, äidille, ystävälle. Laitan viestejä sukulaisille ja tuttaville. On pakko saada heti jakaa tämä onni kaikkien kanssa.

———-

Eihän tämä tieto sitä poista, ettenkö sairastaisi vakavaa tautia. Keuhkosyöpä ei vielä ole hävinnyt minnekään. Mutta kyllä tässä elinpäiviä taitaa ropista jokunen lisää.

Ja arvaattekin varmaan, mitä nyt aioin sanoa. Aina on toivoa, AINA!

Perjantai 13. päivä ei ollutkaan epäonnen päivä. Tästä lähtien se tulee olemaan minun onnenpäiväni.

Ja hetken aikaa taivas oli yhtä lähellä kuin meri.

Seuraa ja jaa:
error99
fb-share-icon0
Tweet 20
fb-share-icon20

36 Replies to “NRO 14. PERJANTAI 13.PÄIVÄ.”

  1. Iho kananlihalla luen ja nyt valuu kyyneleet – miten ihana uutinen.
    Kevättä. Valoa ja lämpöä. Kukkia. Vihreyttä. Haleja

  2. Kävin varmaan miljoona kertaa kurkkimassa joko päivät tiedon tuloksesta, sitten ”kone” sanoi Pling ja sain uutisen.. alk positiivinen JES, rukouksiin on vastattu.. niin kuin sanot se ei poissulje sitä että vakava sairaus on olemassa mutta tämä tieto antaa toivoa.. luottoa tulevaisuuteen ❤️

  3. 🙏Voi Ystävä❤️Minä itken Ilosta😢🙏puolestasi❤️👍💕👍Iloa iltaadi …..ja tuleviin päiviin🙋🏼‍♀️

  4. Vielä kerran hyvä että pidit pintasi etkä antanut periksi. Ei 13 päivä ja perjantai ole epä onnen päivä se on sinulle onnen päivä 👍👍💕

  5. Jotenkin mulla on ollut koko ajan tunne, että se mutaatio löytyy.
    Ihan mahtava juttu! ❤️👍

  6. Onpa hienoa💕 Minäkin olen jännittänyt sitä, että löytyykö sinulta se mutaatio. Itse sain diagnoosin täytenä yllätyksenä 10/21 ja näytteiden saannin kanssa oli ongelmia. Kuukausi meni ennen kuin ne saatiin viimein otettua. Sen kuukauden aikana ehdin mennä huonoon kuntoon, nestettä kertyi keuhkoihin ja hirveä yskä ja hengenahdistus vaivasi. Monta pleurapunktiota piti tehdä ja keuhkoemboliakin tuli. Näytteistä löytyi kuitenkin mutaatio ja täsmälääke siihen, mitä olen nyt 5 kk syönyt. 1. kontrolli oli maaliskuussa ja tilanne syövän osalta paljon parantunut. Vointi on kohentunut lähes entiselleen ja mieli on toiveikas. Kaikkea hyvää sinulle jatkoon!

  7. No huh, Onnea😊!
    Teit onnistuneita päätöksiä!
    Väkisin tulee miettineeksi maallikkoa samassa tilanteessa🤔! Miten asiat olisivat edenneet?

    • Vaatii rohkeutta ja tietoa osata jarruttaa oikeassa kohdassa. Aivan samaa olen miettinyt, että kuinka sitä “maallikkona” olisi todellakin vaan tehnyt mitä “lääkäri määrää”. Ihmisiä ollaan ammatista riippumatta ja ihmiset tekee välillä virheitä. Tarkoitus oli toki hyvä tässäkin tapauksessa, mutta luulen, että kiire sai aikaan liian hätiköidyn päätöksen.

Vastaa käyttäjälle Minna Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*