LYYRITYKSIÄ

INDIGONSININEN KYYHKY Olkapäälleni laskeutuu lintu – nokassaan sininen sinetti ja laulamattomia lauluja.Takaraivoni hiekkarannoilla raivoaa äänetön pohjoistuuli.Rinnassani rämisevä peltikatto on vaiti.Muurahaiset ovat rakentaneet huomaamattani keon varpaideni väliin.Keuhkoissani hengenvedot kuin ydinräjähdyksiä, joista ei kuulu pihaustakaan.Kuolema ripottelee jo tuhkaansa ihoni alle.Päältä päin olen Continue reading LYYRITYKSIÄ

NRO 19. KEPIN KANSSA KÖPÖTTELEVÄ KEUHKOSYÖPÄLÄINEN

Eilen tuli kuluneeksi viisi kuukautta siitä, kun keuhkosyöpäni todettiin. Ensin iski sokki ja järjetön kuolemanpelko. Sitten alkoi erikoissairaanhoidon rumba, jossa sai taistella, vaatia, kyseenalaistaa ja pitää puoliaan pysyäkseen hengissä. Sitten hyviä kohtaamisia, lääkäri joka kuunteli ja hoitajia, jotka ymmärsivät mitä Continue reading NRO 19. KEPIN KANSSA KÖPÖTTELEVÄ KEUHKOSYÖPÄLÄINEN

NRO 18. KARVAHATTUKUMARAT

On löydettävä balanssi, keinulaudan keskikohta, elämisen neutraali tasapainotila.Ei pidä vetää pelkkää ituhippilinjaa, eikä kitata jokaiseen auringonnousuun asti juhannussimaa.Ei ole terveellistä joogata liikaa, voi tulla liian joustavaksi. Ei sovi meditoida itseään liian korkealle tasolle, ettei ala liidellä, kun ei osaa sitten Continue reading NRO 18. KARVAHATTUKUMARAT