NRO 21. KREETA – MERI, VUORI JA ELÄMÄ

MINÄ JA MERI Ennen pelkäsin merta. Ehkä siksi, että sen suuruus oli liian vaikea käsittää. Sen äärettömyys oli minulle liikaa.Nyt kellun selälläni Egeanmeren pontevasti keinuvilla aalloilla kuin meritähti. Vain kasvoni ovat veden pinnalla, kuuntelen kohinaa. Taivaanranta on purppuraa. Auringonlaskun aikaan Continue reading NRO 21. KREETA – MERI, VUORI JA ELÄMÄ