NRO 9. POTILAITA KUOLEE HOITOJONOIHIN. HOITOHENKILÖKUNTA VÄSYY. LISÄÄ HOITAJIA JA LÄÄKÄREITÄ! NYT HETI!


ARGH!!

Olen hoitaja, jota ottaa juuri nyt eniten päähän hoitoalan jatkuva resurssipula ja epäloogista kyllä, myös hoitajalakko.

Olen joutunut itse oman alani toimimattomuuden uhriksi. Haluaisin olla marssimassa hoitajien kanssa kaduilla vaatimassa lisää palkkaa ja lisää kollegoita riviin. Samaan aikaa haluaisin myös kovin mielelläni päästä jo pian hoitoon.

Kuulun erinäisiin syöpäsairaiden vertaistukiryhmiin, joissa koetaan suurta epävarmuutta, ahdistusta ja voimattomuutta tämän kaiken edessä. Syöpäleikkauksia ja hoitoja perutaan. Ei ole tietoa, mihin asti ne siirtyy. Nyt leikitään ihmishengillä.

On leikitty jo pitkään. Miksi eivät media ja päättäjät ole aiemmin kiinnostuneet siitä, kuinka ihmisiä kuolee hoitojonoihin??? Nyt on alkanut sitten kiinnostaa, kun tuhmat hoitajat menevät lakkoon.

Olen vihainen, peloissani, pettynyt, voimaton.

———-

Syövän löytymisestä on nyt kuusi viikkoa. Viime viikolla kyllästyin odotteluun ja marssin itse keuhkopolille ja hain patologin lausunnon. Selvisi, että bronkoskopiatulokset ovat olleet selvillä jo jonkin aikaa, myös alatyyppi, ehkä. Kyseessä on ehkä jokin geenimutaatio, ehkä ei. Jos on, siihen on ehkä olemassa täsmälääke, ehkä ei.

Patologin lausunnossa mainitaan, että ALK ja ROS1 ovat kumpikin diffuusisti immunopositiivisia vahvasti, tosin positiivisuus on sytoplasmista ja menbranoottista yhtä aikaa. Jos hoitoa kohdennetaan tähän suuntaan, varmistus toisella menetelmällä aiheellinen.

No mitä hoitaja sitten tekee? Hän alkaa miettimään, että miten hän itse saisi nopeutettua potilaan hoitoon pääsyä, jos törmäisi vastaavanlaiseen tilanteeseen.

Itse tekisin niin, että konsultoisin onkologia; tarvitaanko tuo patologin ehdottama varmistus jollain toisella menetelmällä? Jos tarvitaan, pyytäisin lääkäriltä siihen lähetteen. Sitten varaisin asiakkaalle siihen tutkimukseen ajan. Enkä varaisi aikaa onkologille monen viikon päähän, jossa hän vasta lukisi tuon patologin tekstin ja määräisi tutkimuksen ja sitten potilas varaisi siihen ajan, joka menisi monen viikon päähän ja taas odoteltaisiin tuloksia monta viikkoa.

Koska olen aktiivinen ja hieman ärsyttävä, joskin kovin ystävällinen ja ymmärtäväinen potilas, soitin syöpäpolille. Ensin soitin tietämättäni kiireiselle hoitajalle sytostaattihuoneeseen. Pahoittelut siitä, sain numeron puhelinvaihteesta. Hän antoi minulle ystävällisesti toisen numeron, josta vastasi useamman yrityksen jälkeen toinen oikein ystävällinen hoitaja, jolle tilanteen selitin. Hän selitti rauhallisesti, että mennään nyt niin kuin on alun perin suunniteltu. Ymmärränhän minä sen. Paikalla on vain yksi syöpälääkäri, toinen on pitkällä lomalla. Ja lisäksi silloin tällöin sijaisia/keikkalaisia. Ja meitä syöpäsairaita on jonossa muutama muukin kuin minä. Tämä selvä, odotellaan..

Kaksi kertaa on nyt syöpälääkärin aikaa siirretty. Kaksi kertaa on aikaa tarjottu syöpäpolilla harvemmin käyville keikkalääkäreille, en ole suostunut. Toki hekin ovat aivan varmasti päteviä, mutta tiedän, että tällä kyseisellä vakituisella lääkärillä on vankka tietotaito juuri keuhkosyövän hoidosta.

Olen vaativa potilas. Olen kuitenkin myös se potilas, joka ymmärtää sen kaiken kiireen ja siitä johtuvan tuskan, kun syöpäsairaita ei saada nopeassa aikataulussa hoitoihin. Ei se ole lääkäreiden eikä hoitajien eikä osastosihteerien vika, ettei käsiä ole tarpeeksi. Voin vain kuvitella, miltä tuntuu soittaa potilaille ja perua elintärkeitä leikkauksia, sädehoitoja ja lääkärin aikoja. Siinä joutuu toimimaan täysin vastoin omaa hoitoetiikkaansa. Ihan järkyttävä vaatimus! Aivan kohtuutonta niin potilaille kuin hoitohenkilökunnallekin. Ei ihme, että hoitohenkilökunta väsyy.

Näillä näkymin aika syöpälääkärille on ensi viikon torstaina. Jos ei sitä sitten taas siirretä, kun ei meinaa hoitohenkilökuntaa riittää edes meidän kuolemansairaiden hoitamiseen.

ARGH!!

Seuraa ja jaa:
error102
fb-share-icon0
Tweet 20
fb-share-icon20

12 Replies to “NRO 9. POTILAITA KUOLEE HOITOJONOIHIN. HOITOHENKILÖKUNTA VÄSYY. LISÄÄ HOITAJIA JA LÄÄKÄREITÄ! NYT HETI!”

  1. Marika, osaan kuvitella mitä haluaisit sanoa, tehdä ja toimia. Kyllä leijona leijonan tuntee <3. Tuntuu tosiaan kurjalta kun terveydenhoito on ajettu näin alas viralliselta taholta. Luulisi, mutta vain luulisi, että esim. juuri sinun tapauksesi olisi tärkeä kaikkien mittapuiden mukaan ottaa nopeasti hoidettavaksi. Nuori, työikäinen, reipas ja sairaanhoitaja. Yhteiskunnalle kultaakin kalliimpi. Itse en varmaan osaisi olla nöyrä, kiltti ja ymmärtäväinen vaan vaatisin ja meluaisin, että olen tärkeä, hoida minua.
    Mutta , toivotaan, että nyt kun kun mieshoitajia on enemmän koulutettuina virkoihinsa saisitte edes palkkavaatimuksen menemään läpi. Naisiahan ei olla tähän asti oikein kuunneltu tai välitetty kuunnella, mutta ehkä nyt.
    Toivon, että puhallat kerran paparipussiin niin, että se halkeaa ja vaadit( en tosin tiedä kuinka se tehdään) pääsyä asianmukaiseen hoitoon. Energiaa pukkaan <3

  2. Muistan entisessä ”elämässä” sen kuinka kädetön sitä oli kun joutui soittamaan asiakkaille ja piti ilmoittaa että aikanne on peruttu, puhelun loppuun epämääräinen lupaus tulevasta, huh..
    Tässä sinun tapauksessa on kyse vakavasta sairaudesta, paskiaisesta joka kulkee mukana sekä fyysisesti ja psyykkisesti. Toimija toimii, niin minäkin varmaan tekisin jos kykenesin ja olisin vastaavanlaisessa tilanteessa.. toivon että odottaminen jo loppuisi ja jotain konkreettista alkaisi tapahtua.

  3. Toivon sydämestäni että ensiviikolla pääsit lääkäriin. Ja hoidot saataisiin alkamaan ❤❤ .

  4. Pidän peukkuja sulle ensi torstaina, että mutaatio löytyy❤️🙏 olen käynyt saman odottelun läpi.

  5. Ihana Marika. Toivon että pikaisesti hoidot alkaa. Olet ajatuksissa ❤️

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*