LYYRITYKSIÄ

INDIGONSININEN KYYHKY Olkapäälleni laskeutuu lintu – nokassaan sininen sinetti ja laulamattomia lauluja.Takaraivoni hiekkarannoilla raivoaa äänetön pohjoistuuli.Rinnassani rämisevä peltikatto on vaiti.Muurahaiset ovat rakentaneet huomaamattani keon varpaideni väliin.Keuhkoissani hengenvedot kuin ydinräjähdyksiä, joista ei kuulu pihaustakaan.Kuolema ripottelee jo tuhkaansa ihoni alle.Päältä päin olen Continue reading LYYRITYKSIÄ

NRO 19. KEPIN KANSSA KÖPÖTTELEVÄ KEUHKOSYÖPÄLÄINEN

Eilen tuli kuluneeksi viisi kuukautta siitä, kun keuhkosyöpäni todettiin. Ensin iski sokki ja järjetön kuolemanpelko. Sitten alkoi erikoissairaanhoidon rumba, jossa sai taistella, vaatia, kyseenalaistaa ja pitää puoliaan pysyäkseen hengissä. Sitten hyviä kohtaamisia, lääkäri joka kuunteli ja hoitajia, jotka ymmärsivät mitä Continue reading NRO 19. KEPIN KANSSA KÖPÖTTELEVÄ KEUHKOSYÖPÄLÄINEN

NRO 16. ALECENSA

Syöpäpolin hoitaja soitti minulle 12 päivää sitten. Labrat oli kunnossa ja pääsin vihdoinkin aloittamaan Alecensa (vaikuttava aine alektinibi) 150mg, 4 kapselia aamuin illoin – lääkityksen. HUH, IHAN HUIPPUA!!! Kolme kuukautta siihen meni, mutta sain mitä halusin ja mitä minun kuuluikin Continue reading NRO 16. ALECENSA

NRO 15. MÄ HOIDAN – MÄ HOIDAN. MÄ ITSE ITSEÄNI TAAS HOIDAN.

Oli tarkoitus kertoa teille tänään ihanista meditaatiohetkistä ja koivunmahla-kuusenkerkkä-tyrni-taikajuomista, joista olen saanut energiaa ja kaikista niistä upeista positiivisuutta ja energiaa ja terveyttä vaalivista itsehoitokeinoista, joita olen oppinut käyttämään.. MUTTA… Kiroilisin nyt, jollei isäni olisi opettanut, ettei se ole kovin soveliasta. Continue reading NRO 15. MÄ HOIDAN – MÄ HOIDAN. MÄ ITSE ITSEÄNI TAAS HOIDAN.